sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Vihdoin valio

Tuulos osoittautuikin hyväksi reissuksi. Leena otti Etnan ja hoiti hienost kisakuntoon, kun mammat läks baanal vast seuraavana aamuna. Eli Etna siis lähti näyttelyyn valmistautumaan jo hyvissä ajoin Martinlaaksoon Leenan tykö ennen sunnutain kisapäivää. Mami ja Noora pakattiin kahdet rattaat + vaavit autoon ja nokka kohti Tuulosta. Varattiin hyvin aikaa matkan tekoon, jottei myöhästyttäisi kehästä, kun musta Siiri oli kehään menossa ennen pippureita. Kuitenkin jutut olivat niin intensiivisiä, että ohi mentiin että hujahti liittymästä ja näin jouduttiin kelloa vastaan ajelemaan loppu matka. Onneksi kuitenkin ehdittiin paikalle juuri kreivin aikaan.

Siiri näytteli hienosti sertin arvoisesti ollen VSP ja näin valioitui :) Hurraa! Ja sitten olikin pippureiden aika. Kyllä se arvostelu oli niin jännitystä ruokkiva tilanne, etten meinannut paikoillani pysyä. Ja sitten kun tuomarisihteeri nosti punaisen lapun huokasin helpotuksesta: luokkavoittohan se sieltä tuli ja SA. Valioluokassa oli vielä yksi narttu jolta puuttui Suomen muotovalioarvoon tarvittava serti, joten saatiin vielä jännittää sertin kohtaloa. Paras narttukehässä sitten Etna pisti parastaan ja otti sertin ollen pn1 ja koska uroksissa ei koiria sijoittunut sai Etna vielä kunniakseen olla ROP! Kerrassaan hieno kisa ja nyt on perheessämme yksi SUOMEN MUOTOVALIO!!!

Tässä koko palkintoarsenaali

Ja siinä

perjantai 5. lokakuuta 2012

Sertin metsästys jatkuu..

Kyllä taas tuli hyvä muistutus siitä, miten mielivaltaista ja epäjohdonmukaista on tuo koiranäyttelytoiminta. Porvoossa siis Etnalle tulos EH ja kyllä mamin silmät putos täästä, kun seurasi tuomarin toimintaa.. Onhan se hyvä että ei kaikille jaeta sitä SA:ta, mutta siis sitä en tajua, ettei jaeta ollenkaan. Ihmiset oikeasti maksavat 38-40€ ilmomaksuja ja käteen jää ei mitään. Sitten toisaalla puhutaan siitä mitä liian pitkälleviedyt kauneusihanteet tekee koiran jalostuksessa. Onko siis oikeasti varaa olla niin tiukka, varsinkin kun ei tiukkuudella on selvää näkemystä tai linjaa? Siinä tapauksessa ymmärrän, jos kehässä on sysirumia koiria, mutta eipä ollut. Ja tämä kyseinen tuomari siis on yhdessä näyttelyssä sijoittanut erään koiran ROPiksi ja toisessa antanut sille EH:n. Onko siis koira muuttunut niin paljon? Kuka valvoo tuomarityöskentelyä? 

No seuraavana päivänä menimme siis Tuomarinkylänkartanon ryhmikseen. Tällä tuomarilla oli sentään linja: ei kenellekkään sertejä. Mutta siis tämä tuomari ei sortunut epäjohdonmukaiseen arvosteluun. Kovasti se Etnan kohdalla pohti SA:n antamista, mutta kun ei jakanut sitä pippuri uroksillekaan niin päätti olla jakamatta nartuillekaan. Etnahan olisi ollut sen saatuaan laakista ROP. Ei siis tullut vikaa sertiä höh. Kyllä vähän meni maku noihin näyttelyihin. Tänä viikonloppuna Etna menee Tuuloksen kehiin. Saa nähdä mikä pettymyksien taival se on :)

Tatra ottaa lunkisti

Tatra, Etna ja Annapurna