Viisi viikkoa

Täyteen on siis tullut viisi viikkoa ja paljon viikkoon mahtunutkin. Kiirettä on pitänyt ja siksi tämäkin päivitys on saanut odottaa. Heräsin tässä maanantai yönä siihen, että joku pennusta uikuttaa taukoamatta. Kerrankin kun oma lapsi nukkuu, niin Etnan lapsi herättää.. No nousin siitä katsomaan, että mikä on valituksen aihe ja ilokseni huomasin, että kaksi pennuista jolkotteli keittiössä muina miehinä ja tämähän Rinsessaa otti nuppiin niin, että uikutti taukoamatta. Pennut ovat siis kasvaneet niin hurjasti, että aitauksen pahviviritys oli auttamatta liian matala ja heppoisa. No siinä sitten virittelin aamulla pahvin uudelle korkeudelle ja nyt pennut pysyvät yksiössään. Tosin säännöllisesti nautittu vapaus iltaisin saa pennut tyytymättömiksi päivällä. Tuossa ne rivissä roikkuvat pahvin laidalla ja uikuttavat, kun eivät pääse pitkin kämppää pyörimään.

Kiinteä ruoka uppoaa nyt jo ihan täydestä, mutta vielä mamman maito maistuu parhaimmin. Hampaita löytyy jo jokaisen pennun suusta. Niitä onkin kiva käyttää varpaassa aina tilaisuuden tullen. Nyt kun ilmat paranevat sen verran, ettei tarvitse sadekuuroja varoa, niin pennut lähtevät ulos tutustumaan luontoon. Paljon on pennut saaneet kokemuksia: lapsia (paljon), meteliä (paljon), vapaana juoksentelua ja Tatran komentelua. Ihanaa on huomata, että kaikki ovat reippaita ja kukaan pennuista ei ole arka. Ripa-Rapa muistuttaa päivä päivältä enemmän mummoaan Tatraa. Rinsessa on varmaan tällä hetkellä pennuista rohkein tutkimusmatkailija. Etna on aika lunkki mutsi ja hoitaa pentuja suurella sydämellä.