Kyllä
se aika menee hurjaa vauhtia. Etna on kuin ilmapallo. Pari viikkoa vielä ja
meidän talo täyttyy ihanista ipanoista. Vielä täytyisi siistiä Etna
pentukuntoon eli hyvästit jalka ja partakarvoille. On se ihanaa, että tuo
koiran odottava aika ei suinkaan ole niin pitkä kuin ihmisen. Vapun jälkeen
viedään tytsy vielä röntgeniin, jotta tiedetään mihin pitää varautua
synnytyksessä. Jännää..
Tatra on kuin vuoristorata.
Välillä ontumista tuskin huomaa ja joskus jopa liike on normaalia. Noh käytiin
tällä viikolla kokeilemassa että kuinka jalka kestää lenkitystä. Tatra painoi
kuin viimeistä päivää vapaana mettässä ja loppu lenkistä pientä ontumista oli
havaittavissa. Ajattelin jo, että ihan hyvin kesti, mutta seuraavana päivänä
koira oli kolmijalkainen. Nyt olen siis aloittanut myös Arthroflexin antamisen.
Jotenkin se vaan ottaa henkisesti koville, kun koira ei enää pysty normaaliin
elämään. Yhdessä tekeminen on jäänyt taka-alalle, kun jalan kunto on niin
vaihteleva. Toivoisin niin, että pääsisimme käymään edes Purinalla kattomassa
kavereiden treenejä ja siinä samalla vaikka kokeilla jotain ilman hyppyjä.
 |
| Tässä se nyt on! |
 |
| Severille valmistu oma koira :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti